OSA I

Karppausnyymi tässä terve!

Eli Hei me karpataan!-ohjelman innoittamana päätin itsekin aloittaa terveellisen elämän. Ajattelin aloittaa sellaisen ns. päiväkirjan pitämisen eli postaan tänne aina kuulumisiani ja miten olen edistynyt. Aloitusmitat 170/80.

Eli siis tänään aamulla heräsin kahdeksalta, ulkona -22 mutta se ei lannistanut minua. Heitin proteiinit naamaan ja lähdin lenkille, reipasta kävelyä 2km, tämän jälkeen punnersin ja tein vatsalihaksia. Tämän jälkeen lähdin metsästämään aamupalaa lähiheseltä. Kävelin uutena miehenä kassalle ja tokaisin että karppurilainen isolla kolalla, ämmä siihen takaisin että otatko koko aterian kun saisi samaan hintaan. Vittu! Ämmä varmaan tajus et oon kohta paremmassa kunnossa kuin se läskiperse koskaan. Naurahdin vähän ja sanoin etttä popsi itse hiilarisi. No, karppurilaisen jälkeen kello olikin jo bodypump ja lähdin salille. Salilla katselin kun jotkut säälittävämmät yksilöt litkivät jotain Gainomaxia yms. Mitä vittua? Kotiin päästyään syövät varmaan suklaatakin, ihmisperseet. Hillitsin itseni enkä naurat näille idiooteille. Pumppasin lihakset sellaiseen kuntoon että oksat pois. Pumpin jälkeen tuli vielä joku kysymään että ootko kokeillu näitä palautumisjuomia, katselin pussin kylkeä hetken aikaa kauhuissani ja vastasin että en, enkä tuollaista hiilaripaskaa itseeni tule koskaan tunkemaankaan ja poistuin välittömästi paikalta. Nyt otan pienet torkut ennen kuin lähden kaljakauppaan ja valmistaudun illan pubikierrokseen.

OSA II

Karppausnyymi täällä taas!

Jotkut teistä varmaan lukivat eilisen postaukseni. Paino ei ole vielä muuttunut mihinkään suuntaan. Mutta asiaan...

Otin nyymien neuvoista vaarin enkä hakenut kaljaa, sen sijaan hain Alkosta kaksi pulloa Tempoa, tuota jumalten nektaria. Vedin viinit pohjiksi ja lähdin tallustamaan kilometrin päässä sijaitsevaan juottolaan. Heti alkuillasta oli tunne että tänään lykästää, ja niinhän siinä sitten kävikin. Heti baaritiskille istahdettuani huomasin erään nuoren naisolennon katselevan minua, ja koska olin jo suhteellisen kovassa humalassa, päätin tarjota hänelle hänen tahtomansa drinkin. Nasu oli hänen valintansa. Hiukan kuvotti tuo drinkkivalinta mutta jotain myönnytyksiä oli tehtävä jos aioin suunnitelmissani onnistua. Pian päädyimmekin samaan pöytään keskustelemaan, kerroin hänelle rankasta treeniohjelmastani ja hän puolestaan purkautui kertomalla kuinka rankkaa on elää opiskelijana. Noh, tiesin kyllä alusta alkaen ettei hänen hissinsä noussut ihan ylimpään kerrokseen. Jaksoin kuitenkin sissinä kuunnella hänen joutavia juttujaan ja päädyin hänen luokseen. Paikan päällä tyttö kysyi tahtoisinko jotain juotavaa, vastasin että maistuisihan se. Arvatkaa oliko jääkaapissa mitään muuta kuin siideriä? Ei, hyi helvetti. En kuitenkaan uskaltanut ennen pillua kehoittaa häntä työntämään hiilareitansa sinne minneä aurinko ei paista. Tein siis pelimiesliikkeen ja aloin huikkaakaan ottamatta lämmitellä naista, mission accomplished, ei tarvinnut juoda sitä kuraa. Mimmi oli ihan ok sängyssä ja muutenkin everything wen't better than high carbs. Aamulla kuitenkin koitti paluu todellisuuteen, heräsin siihen kun mimmi teki aamupalaa ja selvillä silmilläni huomasin että huoran persehän on kuin seitsemän leivän uuni. Kaiken kukkuraksi tuo selkärangaton vässykkä tarjosi aamupalaksi leipää! Kaiken lisäksi vaaleaa sellaista. Tämä oli niin räikeä virhe että kysyin huutaen että yritkö pilata treeniohjelmani vai tappaa minut?! Akka meni hiljaiseksi ja itse poistuin paikalta. Onneksi olin kaukaa viisas ja eilen kun vaihdettiin numeroita, annoin hänelle erään kunto-ohjaajan numeron. Anyways, edellisestä järkyttyneen hölkkäsin lähihesen kautta kotiin (noin 3km). Nyt edessä on maukas Karppurilainen ja iso cola. Illalla ehkä uusi pubikierros ja uudet kujeet.

Ilmoita kopiopastasta