Jeesus oli lihava, autistinen juoppo. Rukoukset kyhättiin häthätää yksinkertaistakin yksinkertaisemman psalmien ympärille (Jeesus hädintuskin osasi psalmien lausumisen alkeet) ja sanoituksiksi keksittiin tissuttelun ohessa muutama mukahauska ja mukanäppärä sanaleikki tai letkautus. Suosiota tuskin olisi tullut ellei Jeesuksen ympärillä olisi ollut jatkuvasti lauma kompetentteja opetuslapsia korjaamassa tariniota painokelpoiseen kuntoon. Viinaa kului mutta Jeesuksen ainoa tapa käsitellä asiaa oli vääntää vitsiä ylenmääräisestä ryyppäämisestään sillä hän ei yksinkertaisesti pystynyt myöntämään omaavansa ongelmia elämäntapojensa suhteen. Loppujen lopuksi tämän "Lähi-idän suurimman hihhulin" ainut ansio lienee se, miten monta rukousta ryyppäämisestä hän pystyikään kirjoittamaan.